1998. Vuosi joka on oman pelihistorian yksi suurimpia kohokohtia. The Legend of Zelda: Ocarina of Time ilmestyi Nintendo 64:lle ja toi mukanaan valtaisan haljaksiin aukeavan avoimen maailman. Mielessä on vieläkin ne hetket kun hyppäsin Nintendo 64 ohjaimella Linkiä käskyttäen pienestä puuhun kyhätystä asunnosta ja lähdin tutkimaan ympäröivää Kokiri-kylää. Kyseinen peli on edelleen ehdottomia suosikkejani ja 3DS julkaisun myötä käsikonsolin hankkiminen oli todella lähellä.
Se kuitenkin jäi tuonnemmaksi, mutta lopulta 3DS:n hankittuani tuli ostoslistalle pian myös Ocarina of Time 3D. Peli jaksoi pitää otteensa vielä lähes 20 vuotta ensimmäisen julkaisunsa jälkeen. Moni luolastojen ja maailman salaisuus oli painautunut syvälle muistiin, mutta pelissä riitti silti tutkittavaa ja pulmia, joiden ratkomiseen täytyi hetken aikaa käyttää oikeasti aivojaan. Lyhykäisyydessään Link joutuu matkalle monimuotoiseen Hyrulen maailmaan, jossa Link seikkailee niin lapsena kuin nuorena aikuisena. Ganondorf on aikeissa hallita maailmaa ja samalla Hyrulen kuningaskunta on vaarassa. Linkin tehtävä on luonnollisesti estää Ganondorfin aikeet ja siinä sivussa pelastaa maailma tuholta.
Musiikki ja pelin tunnelma ovat edelleen läsnä, vaikka eivät aivan yhtä vahvasti kuin isommalta ruudulta pelattaessa. Seikkailuvietti pysyy kuitenkin hyvin vahvana ja eteenpäin ajaa ajatus kokoajan kehittyvästä hahmosta. Link saa jatkuvasti uusia luolastoja tutkiessaan erilaisia varusteita, joiden avulla eteen tulevat pulmat ratkaistaan eivätkä ne aina ole välttämättä kovinkaan yksinkertaisia. Pelin läpipeluun jälkeen maailmassa voi edelleen metsästää puuttuvia salaisuuksia tai kokeilla taitojaan entistä haastavammassa Master Quest –versiossa. 3DS-versiota voi suositella niin sarjan isoimmille faneille kuin myös uusille ystäville.
