Far Cry sarjan ensimmäinen osa oli aikanaan enemmän tekniikkademo, kuin vain peli. PC:llä tuota komistusta tuli aikanaan pelattua useita kertoja ja viihdyin todella sen parissa. Peli oli yksi PC pelikokemukseni helmistä ja paratiisisaari, hiiviskely ja FPS räiskintä vetosi todella voimakkaasti. Far Cry 2:n tulemista odottelinkin kovasti, mutta se oli lopulta ehkä pelihistoriani yksi suurimpia pettymyksiä. Niin suuri, että kyseinen peli on edelleenkin yksi harvoja aloittamiani pelejä, jota en ole saanut lainkaan loppuun.
Far Cry 3:n oli siis varsin haastava tehtävä edessään. Positiivista singaalia antoi paluu paratiisisaaren maisemiin ja ensimmäiset trailerit Vaas pahiksesta löivät vettä myllyyn entisestään. Vaikutti todella hyvältä.
Pitkä ja tyylikäs intro näyttää ilmeisen varakkaiden sukujen noin parikymppisiä nuoria, jotka harrastavat jos jonkinlaisia huimapäisiä temppuja. Viimeisin tempaus oli hypätä laskuvarjolla autiolle paratiisisaarelle. Saari ei kuitenkaan ollut kovinkaan autio, vaan sitä asutti ja terrorisoi huumeita ja ihmiskauppaa harrastava piraattijoukko.
Pelaajalla on hahmona Jason niminen nuorukainen, joka on aluksi varsinainen mammanpoika. Kaikkea ikävää ja pahaa kauhistellaan kovasti, eikä mitään uskallettaisi tehdä. Kaverina löytyy ystävä ja veli, joka on kokenut sotaveteraani. Hän ottaa ohjat alussa käsiin opettaen Jasonille hiiviskelyä ja harhautuksia. Alku on todella hienosti toteutettu ja pidin siitä kovasti.
Far Cry 3 on lievällä karkeudellaan aivan uskomattoman sulava ja upean näköinen pelikokemus. Kuvakulma pysyy tiukasti pelihahmon silmistä kuvattuna. Tiukasti tarkoittaa koko pelin ajan, tapahtuipa mitä tahansa. Jos hyppään jyrkänteeltä veteen, niin kamera siirtyy katsomaan alaspäin kohti odottavaa pläsähdystä. Jos puolestaan ajaa autolla ramppiin ja voltti menee hieman yli, niin näkökentässä on taivaan jälkeen kaikki kuperkeikan aiheuttamat näkymät kalliosta ja ruohosta päättyen lopulta katse maasata ylös kömpivään perus FPS näkymään. Kädet tulevat välillä hienosti esiin kun kompuroi maastossa tai on tarvetta kiivetä kalliota.
Ubisoft on tuonut Assassin’s Creed sarjasta ison avoimen maailman, jota tutkitaan palanen kerrallaan. Pelialue koostuu kahdesta isosta saaresta, jotka ovat täynnä radiomastoja. Näiden mastojen huipuille kiipeäminen ja pirattien asentaman häirintälaitteen poistaminen avaa pelialueen karttaa. Näin paljastuu myös kiinnostavia kohteita karttaan merkattuna ja kerättävää tavaraa kuten aarrearkkuja, kadonneiden sotilaiden kirjeitä tai piraattien tietokoneiden muistikortteja.
Tapoista, sivutehtävistä, piraattien pienten tukikohtien valtaamisesta ja oikeastaan kaikesta mahdollisesta kerätään kokemuspisteitä. Tasaisin väliajoin kokemuspisteillä saa erillisiä taitopisteitä, joiden avulla voidaan erilaisia taitoja kehittää. Esimerkiksi yllätysiskuissa käytettäviä tappoiskujen arsenaalia saa kasvatettua mukavasti pelin edetessä tai vaikkapa opittua nopeamman uintitekniikan.
Metsästys ja kasvien kerääminen on myös tuotu hienolla tavalla mukaan. Mikäpä sen viihdyttävämpää kuin kranaatilla tai kiikaritähtäimen läpi metsästää eläimiä? Eläimiä löytyy niin ystävällistä kuin vihamielistä sorttia ja esimerkiksi tiikereiden kanssa saa olla tarkkana ettei metsästäjästä tule metsästettävä. Eläimistä saadaan nahkoja, joita käytetään varusteiden parantamiseen. Parempi asevyö onkin tarpeen, koska aseita voi olla aluksi vain yksi mukana. Kiitettävä määrä aseita on saatavilla pikasiirtymäpaikkojen luona olevista automaateista, josta niitä voi ostaa tai radiomastoja avaamalla ilmaiseksi ottaa käyttöön. Aseiden räätälöiminen vaikkapa äänenvaimentimella on myös mahdollista. Metsästys on tehty kuitenkin erittäin mukavaksi. Kartassa näkyy kunkin eläimen reviiri ja niitä oikeasti löytyy. Kasveista saatavilla rohdoilla saa esimerkiksi vaistoja kasvatettua hetkellisesti niin, että lähellä olevat eläimet näkyvät maastosta helposti.
Tarina etenee mielestäni mukavasti ja vie pelaajaa paikasta toiseen, joten lähiseudun tutkimen onnistuu hyvin päätehtävien välissä. Rikkaasta pikkupojasta tappajamestariksi tapahtuu mielestäni todella nopeasti viakka alussa annettiin ymmärtää, ettei pelaaja osaa mitään muuta kuin bilettää ja pitää hauskaa. Ei pidä antaa sen kuitenkaan häiritä ja toimintaan haluaa kuitenkin nopeasti, joten ei kovin pitkään pelihahmo voi olla osaamatta mitään.
Kavereiden auttaminen on kuitenkin etusijalla soppaa sekoittavien alkuasukkaiden ja piraattien vetäessä omista naruistaan. Tarinaan ja kaikkiin yksinpelisaavutuksiin sain kulumaan hieman yli 30 tuntia peliaikaa, joten kiitettävän kokoisesta pelistä on kyse. Valittamista ei juurikaan löydä ja peliä oli nautinto pelata koko sen keston ajan. Muutama bugi toki näin massiivisessa tekeleessä on, mutta ne antaa helposti anteeksi. Kaikkea ei millään jaksa tai ole haluakaan tehdä ja maailmaan jäi jos jonkinlaisia haasteita odottamaan suorittamista. Minulle ne ovat lopulta kuitenkin lähinnä jatkuvaa toistoa eri välineillä, joten jätän suosiolla esimerkiksi kaikkien aarteiden etsimisen kokonaan väliin.
Loppuvuosi on ollut parasta peliaikaa ehkä ikinä ja Far Cry 3 onnistuu kiilaamaan top 5 listalle helposti ellei jopa ykköseksi ja sitä voi ehdottomasti suositella niin sarjan ystäville, kuin avoimen maailman FPS:stä nauttiville.
Kuvat: http://far-cry.ubi.com/
Kuvat: http://far-cry.ubi.com/