Fez on ehkä yksi mielenkiintoisimmista peleistä mitä olen aikoihin pelannut. Aluksi saa käsityksen, että kyseessä on pikaisesti nykypäivän standardeihin verraten keholla grafiikalla toteutettu tasoloikka. No tasoja kyllä löytyy loikittavaksi, mutta se on käytännössä ainut yhtenevä asia aikaisempiin tasohyppelyihin verrattuna.
Fez on täynnä pulmia, aivoja raastavia pieniä pähkinöitä, jotka ovat osa isompaa mysteeriä. Oikeastaan koko peli on yksi massiivinen mysteeri sen lukuisine pienine tasoineen. Pelin esittäytyy 2D tasoloikkana, mutta kyse on perspektiivistä. Napin painalluksella 3D-maailma pyörähtää 90-astetta ja näkymä on aivan toinen. Jos äsken seisoit laattarivin keskikohdassa, niin nyt olet todennäköisesti sen reunalla.
Oikealla näyttäisi olevan yksi lukuisista kuutionpalasista, joita pelissä kerätään tai yllätyksen sisältävä arkku. Edessä on kuitenkin pohjaton kuilu, eikä hyppy riitä mitenkään. Mitä tehdä? No käännä kenttää, jolloin kohde on aivan vieressä. Jokainen kenttä luo omalla tavallaan pelaajalle ongelman ratkaistavaksi, johon vastaus löytyy jollain tapaa kenttää kääntämällä. Kerättäviä kuutioita etsitään kentästä toiseen ja kentät ovat täynnä ovia ja teleportteja, joista siirrytään aina vain uusille alueille. Kaikki kietoutuu yhteen kartan muodossa, joten täysin eksyksissä ei missään vaiheessa olla.
Lopun jo häämöttäessä peli iskee täysillä päin näköä. Et ole vielä todellakaan lopussa. Ole hyvä ja aloita uudelleen New Game+:n muodossa, jonka myötä mukaan tulee uusi tapa nähdä pelimaailma aivan uudella tavalla.
Peli vaatii pelaajalta todella paljon nokkeluutta ja päättäväisyyttä pienestä huoneesta löytyvän ongelman ratkaisemiseen. Avain ongelmaan voi olla aivan missä vain. Viereisessä huoneessa, seinässä, lattiassa, katossa, mutta et vain näe sitä, koska et katso oikealla tavalla. Kenties se löytyy ohjaimesta jota pidät kädessä, etkä vain satu huomaamaan, että tärinä ohjaimessa antaa kokoajan vinkkiä mitä tehdä. Lopussa olevat ongelmat ovat kuitenkin niin pähkähulluja, ettei edes netistä vastauksen katsomisen jälkeen ymmärrä kuinka joku on voinut oikean yhdistelmän salaisuuden saamiseksi edes keksiä.
Fez on uskomattoman nerokas teos, jota on todella ilo pelata. Tai ainakin olisi, jos sen tekninen toteutus olisi edes hivenen parempi. Peli kaatuilee aivan yllättäen useasti ja kenttää käännellessä ruudunpäivitys tökkii todella pahasti. Phil Fish, tekijästudion perustaja ja mies pelin takan on pääsääntöisesti pelin takana, joten tiimi ei ole iso ja se osaltaan varmaan selittää karkean toteutuksen. Omalla tavallaan peli on kuitenkin taiteellinen ja tyylikäs ja juuri sellainen kuin Fezin tulee olla. Jos se vain toimisi hieman selkeämmin, olisi kyseessä todella nautittava pelikokemus. Ongelmat antaa kuitenkin kaikesta huolimatta anteeksi, koska Fezin pelaamista haluaa vain yksinkertaisesti jatkaa.
Kuvat: Giantbomb